Sana Myrskyn tilanteesta on levinnyt kulovalkean tavoin ja yhdistyksen puhelin on pirissyt. Myrsky sai siis nyt lisäaikaa, eikä lopetusaikaa ole vielä varattu. Olen myös saanut paljon sähköpostia ja keskustelu käy kuumana muutamalla nettipalstalla. Osa on sitä mieltä että poika olisi pitänyt päästää pois jo ajat sitten ja osa taas huolissaan, että ei kai se vielä piikille mennyt, nuori, terve koira.

Yllättävän monella on myös Myrskyn tausta epäselvä, vaikka koko tarina löytyy tämän blogin ensimmäisestä viestistä. Mutta lyhyesti selvennän vielä tässä, että Myrsky EI ole minun koirani, vaan Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen. Minä olen vain kotihoitaja, jonka luona Myrksy on viimeiset 6kk asustellut ja opetellut olemaan koiriksi.

Mutta takaisin asiaan. Ensimmäinen ehdokas tulee katsomaan Myrskyä huomenna. Puhelun perusteella vaikutti oikein lupaavalta, mutta katsotaan nyt miten käy. Minun on hyvin vaikea luottaa enää mihinkään, kun näitä ohareita ja muuta mukavaa on Myrskynkin tarinaan mahtunut. Mutta avoimin mielin ollaan ja toivotaan parasta. Ja jos tämä koti ei ole se oikea Myrskylle, niin muutama vaihtoehto on vielä.

Edelleenkään emme kuitenkaan luovuta sitä mihin tahansa, vaan koti valitaan huolella ja omistajan on oltava ehdottomasti tietoinen mitä on ottamassa. Voihan se olla, että kodit seulottuamme toteamme, että kaikesta huolimatta se sateenkaarisilta on Myrksylle se paras paikka. Sitten se on niin, mutta ainakin kaikkemme ollaan yritetty!